Etusivu » Muistoja » Valokuvatorstai: Aika

Valokuvatorstai: Aika

äiti-700-web

Nämä rypyt
tämä elämän pakkopaita
vain naamio
jonka alla sama
nuori ihminen
unelmia kapinaa
kauneutta kaipausta täysi.

Ja vielä syvemmällä
sama itkevä lapsi
äidin syliä
isän käden hipaisua
ikävöivä.

Vuodet –
eivät ne mitään muuta.
Vierivät vain.
Kiitävät
…….       ohi.

(Maaria Leinonen – Päivä kaunistuu illan runoksi)

Tästä: Valokuvatorstai

Mainokset

7 thoughts on “Valokuvatorstai: Aika

  1. Erinomaisen kaunis muotokuva! Runo sitoo sen hyvin kokonaisuudeksi. Muistan appeni usein sanoneen, ettei tunne itseään niin vanhaksi kuin kronologiset vuodet osoittavat. Naureskelin. Olen nyt itse samassa iässä….

  2. Iso kiitos teille kaikille kommenteista! Tämä viikon haaste sattui suoraan sydämeeni. Kuva on muutaman vuoden takaa ja kun nyt järjestelen lähes päivittäin äitini jäämistöä (kirjeitä, kortteja, lehtileikkeitä, päiväkirjoja ja valtavan määrän valokuvia) aika ja sen rajallisuus konkretisoituvat – tulevat liki. Hänessä asui loppuun saakka tuo kuvan nuori – kaunis – nainen.

    Fotaaja, paljon kertovat kolme kirjainta! Kiitos.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s